Työhyvinvointi ei ole vain virikeseteleitä
Työhyvinvointi on tärkeä kokonaisuus, joka koskee koko organisaatiota, niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Se on osa koko työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa tulee ottaa huomioon niin fyysiset kuin psyykkisetkin tekijät. Riittävän arkiliikunnan ja monipuolisen ravinnon lisäksi avainasemassa on myös oma vapaa-aika ja rauhoittuminen.
Myös toimitilojen viihtyvyydellä ja työskentelyn ergonomialla on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvointiin. Työskentelytavat- ja tilat ovat muuttuneet aikojen saatossa epäergonomisesta ja yksilöpainotteisesta työskentelystä ”koppikonttoreissa” yhteiseen tekemiseen moderneilla työvälineillä ja huipputekniikalla varustettuihin avotiloihin. Nykyään yritykset panostavat jatkuvasti enemmän toimitilojensa joustavuuteen ja viihtyvyyteen muun muassa yhteisillä coworking-tiloilla, erilaisilla rauhoittumishuoneilla ja puhelinkopeilla sekä taukoviihtyvyyttä lisätäkseen esimerkiksi biljardi- tai pingispöydillä.
Yritykset myös pyrkivät jatkuvasti huomioimaan työntekijöidensä erilaisia tarpeita enemmän ja haluavat helpottaa arjen ja työn sujuvuutta. Yhä useammista kiinteistöistä löytyy yhteisiä saunatiloja, kuntosaleja, ravintoloita ja jopa spa-osastoja sekä erilaisia pelitiloja. Lisäksi nykyään useista toimistokiinteistöistä löytyy myös paljon erilaisia palveluita helpottamaan työntekijöiden arkea, kuten posti- ja pakettipalveluita, tekstiilien ja autojen pesulapalveluita sekä rengas- ja korjauspalveluita.
Työhyvinvoinnin uudenlaiset haasteet
Elämme nykyään niin hektisessä ympäristössä, että siitä on puhuttu jopa burn outien kulta-aikana, jolloin työn ja vapaa-ajan balanssiin saaminen on erityisen tärkeässä asemassa. Työnantaja voi tukea henkilöstön hyvinvointia muun muassa liikunta- ja lounasseteleillä, erilaisilla koulutuksilla sekä kattavalla työterveyshuollolla, mutta todella tärkeää on myös kannustava, tasavertainen ja avoin ilmapiiri työpaikalla.
Haasteita työhyvinvoinnin kehittämiselle ja ylläpitämiselle tuottaa työnkuvan jatkuva muutos sekä työn tekemisen uudet muodot, uusimpana niistä etätyön lisääntyminen. Etätyön räjähdysmäisen lisääntymisen johdosta on alettu nyt puhumaan muun muassa etätyöapatiasta, jota moni varmasti tunnistaa itsessään nykyään. Kun monilta puuttuu vanhasta tutusta arjesta jopa kokonaan fyysiset kohtaamiset omien työkavereiden ja esimiesten kanssa, saattavat työpäivät alkaa uuvuttamaan nopeastikin. Päivät ovat helposti jatkuvasti samanlaisia ja inspiroituminen saattaa tuntua haasteelliselta, mikä on täysin ymmärrettävää. Suuret ideat tunnetusti syntyvät usein lennokkaissa kohtaamisissa lounaan tai lasillisen äärellä.
Etätyöskentelyssäkin on edelleen tärkeää muistaa pitää tarpeeksi taukoja, syödä kunnollinen lounas sekä erottaa toisistaan työ- ja vapaa-aika. Hyvän työhyvinvoinnin ylläpitäminen on varmasti esimiehillekin haasteellista, kun työuupumisen uusia muotoja tulee nopeasti, eikä niihin osata välttämättä reagoida ajoissa oikein.
Esimerkillinen johtaminen on hyvinvoivan työyhteisön tukipilari
Mielestäni yrityksissä ymmärretään nykypäivänä työhyvinvoinnin merkitys jatkuvasti paremmin, ja se on jopa strateginen tavoite monille yrityksille. Hyvinvoiva työyhteisö on henkilöstön lisäksi myös ehdottomasti yrityksen etu – se heijastuu tulokseen, ulospäin asiakkaisiin sekä henkilöstön sairauspoissaoloihin.
Mielestäni hyvässä työyhteisössä ollaan avoimia ja voidaan keskustella jopa vaikeistakin asioista luottamuksellisesti. Me kuitenkin vietämme suuren osan ajastamme töissä, joten on tärkeää viihtyä omassa työpaikassaan ja tuntea olonsa tärkeäksi myös siellä. Hyvässä työpaikassa on mahdollisuuksia kehittää itseään ja edetä urallaan, saada monipuolisia työtehtäviä sekä myös tarpeeksi vastuuta, mutta ei tietenkään liikaa. Lisävastuun saaminen omalta esimieheltä kasvattaa itseluottamusta työpaikalla, mikä heijastuu myös hyvänä olona itselle.
On jokaisen vastuulla huolehtia yhteisestä työilmapiiristä, mutta viime kädessä hyvä johtaminen merkitsee eniten. Hyvä johtaminen on mielestäni esimerkillistä ja osallistavaa. Sitä, että esimerkiksi työyhteisön ristiriitoihin puututaan välittömästi ja asiat pyritään keskustelemaan kaikkien osapuolien kanssa auki, vaikka vuorovaikutustilanteet olisivatkin haasteellisia. On jokaisen oikeus voida hyvin työpaikalla ja viihtyä työssänsä, mutta on myös jokaisen omalla vastuulla pitää huolta sekä omasta että työyhteisön hyvinvoinnista.
Kirjoittaja: Ida Välimaa, markkinointiassistentti